Tuhat tarinaa, yksi Kytäjä

Jokaisella paikalla on sydän. Kytäjällä se on Kytäjärvi ja vanhan kartanon alue. Molemmat ovat päässeet todistamaan suuria sukuja, vaihderikkaita vuosia ja vaikutusvaltaisia henkilöitä. Kytäjärveä kutsuttiin pitkään Kytöjärveksi, koska sen rannalla on tiettävästi poltettu runsaasti kytöä. Siitä alueen nimikin syntyi. Sotamarsalkka Åke Henrikinpoika Tott perusti Kytäjälle kartanon vuonna 1634. Vuosisatojen saatossa kartanoa ovat isännöineet monet historiankirjoista tutut nimet.

Linderin moderni isäntä

Kytäjän kartanon kulta-aika alkoi 1800-luvulla Linderin suvun omistuksessa. Vuosisadan lopulla kartano oli Pohjoismaiden suurin yksityinen tila, jolla oli muun muassa oma raha, meijeri, kauppa, koulu, sähkölaitos ja viinatehdas. Linderin perheen pojasta Hjalmarista tuli kartanon isäntä isä-Konstantinin jälkeen. Hjalmar oli naimisissa Sophie Mannerheimin kanssa, joka oli marsalkka Mannerheimin sisko.

Hjalmar Linder oli edistyksellinen isäntä, joka otti kartanossa käyttöön 8-tuntisen työpäivän ja ilmaiset lääkkeet. Hjalmar osti myös ensimmäisen auton Suomeen vuonna 1903. Hjalmarin maaomaisuus oli suurimmillaan 50 000 hehtaaria, minkä vuoksi hän saattoi matkustaa Kytäjän kartanolta omistamaansa Mustionlinnaan poikkeamatta toisten mailla.

Isännän henki

Kytäjälle on aina haluttu rakentaa näyttävästi ja suuresti. Vuonna 1928 arkkitehti Väinö Vähäkallio osti Kytäjän kartanon. Hän uudisti päärakennuksen,
suunnitteli Kytäjän kirkon ja piirsi alueelle lukuisia maatalousrakennuksia. Rouva Astrid Vähäkallio oli erittäin pidetty emäntä. Hän perusti sotien aikaan toipilaskodin kartanon arkihuoneeseen. Kartanoon kokoontui tuohon aikaan maan kerma niin metsästysretkille kuin nauttimaan luonnonrauhasta.

 

Tällä hetkellä Kytäjän kartano alueineen on Yrjö Laakkosen perheen omistuksessa. Tilan kokonaispinta-ala on nykyisin 4 880 hehtaaria, joista viljeltyä peltoa on noin 400. Maa- ja metsätalouden lisäksi alueella kiinteistöjen vuokraus- ja jalostustoimintaa sekä uudisrakentamista.

Kartanon mysteeri

Kytäjän kartano nousee ajoittain esille kummitustarinoiden yhteydessä – monilla kartanon perheistä on ollut epäonnea matkassaan. Esimerkiksi vuonna 1932 arkkitehti Kyösti Vähäkallion 11-vuotias poika kuoli leikeissä kiväärin vahingonlaukaukseen. Tunnetuin tragedia tapahtui vuonna 1972, jolloin Kytäjän isäntä surmasi kolme teinipoikaa, jotka telttailivat Kytäjän kartanon mailla.

Tarina jatkuu

Kytäjää ympäröi edelleen ainutlaatuinen ja koskematon suomalainen luonto laajoine metsä- ja suoalueineen. Samalla Kytäjärven alue on noussut uuteen kukoistukseen golfin ja urbaanien maaseutukotien myötä. Kytäjän vanha kartano ei ole ollut koskaan pelkkä rakennus – eikä ympäristö pelkkä maaseutu. Kytäjällä on aina toteutettu unelmia ja suuria suunnitelmia.

Astu mukaan, tule jatkamaan Kytäjän tarinaa. Tutustu alueeseen, sen kartanotunnelmaa henkiviin vuokrahuviloihin ja vapaana oleviin tontteihin!