Kytäjän värikäs historia

Kytäjän historia on mielenkiintoinen ja tapahtumarikas, ja sitä värittävät useat suomalaiset merkkihenkilöt.

Kytäjän kartanon tapahtumat ovat muovanneet alueesta ainutlaatuisen kulttuurimaiseman. Sotamarsalkka Åke Henrikinpoika Tott perusti Kytäjälle kartanon jo vuonna 1634. Vuosisatojen saatossa kartanoa ovat isännöineet monet historiankirjoista tutut nimet. Åke Tottin jälkeen kartanon isännäksi tuli sukulaismies kenraali-kuvernööri Fleming.

Flemingien aika Kytäjän kartanolla kesti noin 70 vuotta ja heidän jälkeensä kartano siirtyi kapteeni Wulcronan haltuun. Wulcronan kuoltua hänen leskensä Sofia Barck meni uudelleen naimisiin kapteeni ja ritari Carl Armfeltin kanssa. Heille syntyi kaksi poikaa Carl ja Cristoffer, jotka perimysjärjestyksessä isännöivät taloa.

Kytäjän kartanon kulta-aika alkoi 1800-luvulla Linderin suvun omistuksessa. Vuosisadan lopulla kartano oli Pohjoismaiden suurin yksityinen tila, jolla oli muun muassa oma raha, meijeri, kauppa, koulu, sähkölaitos ja viinatehdas. Linderin perheen pojasta Hjalmarista tuli kartanon isäntä isä-Konstantinin jälkeen. Hjalmar oli naimisissa Sophie Mannerheimin kanssa, joka oli marsalkka Mannerheimin sisko.

Hjalmar Linder oli edistyksellinen isäntä, joka otti kartanossa käyttöön 8-tuntisen työpäivän ja ilmaiset lääkkeet. Lisäksi hän rakennutti työläisilleen asunnot. Kartanon saha toimi kolmessa vuorossa ja rautatie rakennettiin hänen isänsä suunnitelmien mukaan Hyvinkäältä Karkkilaan lähinnä puun ja raudan kuljetukseen.

Hjalmar osti myös ensimmäisen auton Suomeen vuonna 1903. Hjalmarin maaomaisuus oli suurimmillaan 50 000 hehtaaria, minkä vuoksi hän saattoi matkustaa Kytäjän kartanolta omistamaansa Mustionlinnaan poikkeamatta toisten mailla.

Linderien jälkeen Kytäjää hallitsi Vähäkallioiden suku itsenäisyyden vuosilta aina 70-luvulle saakka. Vähäkallion aikana kartanon maaomaisuus oli hieman yli 10 000 hehtaaria, lypsylehmiä oli 600 ja yhteensä karja oli noin 1 000-päinen. Kytäjälle arkkitehti Väinö Vähäkallio suunnitteli Kytäjän kirkon ja kylän kaksi kerrostaloa. Rouva Astrid Vähäkallio oli erittäin pidetty emäntä. Hän perusti sotien aikaan toipilaskodin kartanon arkihuoneeseen. Kartanoon kokoontui tuohon aikaan maan kerma niin metsästysretkille kuin nauttimaan luonnonrauhasta.Tällä hetkellä Kytäjän kartano alueineen on Yrjö Laakkosen perheen omistuksessa. Tilan kokonaispinta-ala on nykyisin 4 880 hehtaaria, joista viljeltyä peltoa on noin 400. Maa- ja metsätalouden lisäksi alueella kiinteistöjen vuokraus- ja jalostustoimintaa sekä uudisrakentamista.

Kytäjän tulevaisuus näyttää rikkaalta ja alueen varalle on tehty paljon mielenkiintoisia suunnitelmia.