Kartanon perusti sotamarsalkka Åke Henrikinpoika Tott vuonna 1634, jonka jälkeen Kytäjän maita ovat hallinnoineet monet Suomen historian kirjoilta tutut nimet. Kartanon kulta-aika sijoittuu 1800-luvulle, jolloin maat olivat Linderin suvun omistuksessa. Marsalkka Mannerheimin siskon Sophien kanssa naimisissa olleen Hjalmar Linderin isännöimä Kytäjän kartano oli koko Pohjoismaiden suurin yksityinen tila, jonka 50 000 hehtaarin mailla kykeni vaeltamaan päiväkausia astumatta toisten tiluksille. Mahtivuosinaan Kytäjän kartanolla oli oma rautatie, meijeri, viinatehdas ja jopa oma raha. Kartanon mailta löytyy yhäkin Kytäjän lantteja, joilla pystyi ostamaan oman meijerin maitoa tai pullon kartanon polttamaa viinaa.

Mahtivuosinaan Kytäjän kartanolla oli oma rautatie, meijeri, viinatehdas ja jopa oma raha.

Suomen ensimmäisen auton omistanut Hjalmar Linder oli edistyksellinen isäntä, joka piti huolta väkensä oikeuksista. Hän otti käyttöön kahdeksantuntisen työpäivän ja tarjosi työntekijöilleen ilmaiset lääkkeet. Työläisistä huolehtiminen koitui Linderin turmioksi. Kansalaissodan aikaan hän kritisoi äänekkäästi punavankien kohtelua ja joutui tämän takia pakenemaan maasta.

Linderien jälkeen Kytäjän kartanon omistus siirtyi arkkitehti Väinö Vähäkallion suvulle. Vähäkallio uudisti tilan päärakennuksen ja suunnitteli kylälle kirkon, joka palvelee vieläkin Kartanon tallilla juhlivia hääpareja. Vähäkallioiden aikaan kartanolle kokoontui Suomen aatelisto ja arvovieraat metsästysretkille ja nauttimaan Kytäjän upeasta luonnosta.

Vähäkallioiden rahavaikeuksien jäljiltä kartanon maine ajautui heikkoon kuntoon, kunnes pelastajaksi ilmaantui itäsuomalainen Laakkosten kauppiasperhe. Tarinan mukaan Reino Laakkonen soitti veljelleen Yrjölle ihastuksissaan Kytäjällä vierailun jälkeen ja totesi: ”Tääl on helvetin hienot metät!” Kytäjän ainutlaatuisen luonnon lumous auttoi jälleen historiallista tilaa selviytymään kurimuksesta.

Uusi aika

Laakkosten intohimona on pitää perinteinen maaseutu elävänä ja alueen erityislaatuinen luonto kunnossa. Maata ja metsää hoidetaan vastuullisesti. Yli kymmenen prosenttia kartanon pinta-alasta on suojeltu ikimetsäksi ja alueella harjoitetaan kestävän kehityksen hakkuuta ja suorakylvöä. Laakkosten perhe on uudistanut aluetta rakentamalla omalla kustannuksellaan teitä ja toimivan kunnallistekniikan Kytäjän uusille asukkaille.

Laakkosten perheen omistuksessa Kytäjän Kartanon maita on kehitetty kestävän kehityksen hengessä.

Kartanon uusien isäntien johdossa Suomen suurimman tilan tulevaisuus on vankalla pohjalla. Perinteisen maa- ja metsätalouden ohella Kytäjällä on matkailu- ja majoitustoimintaa ja kartanolle suunnitellaan uutta, entistä komeampaa päärakennusta. Kytäjällä on tavattu rakentaa näyttävästi, eikä historia katkea ainakaan Laakkosten perheeseen. Tästä esimerkkinä toimivat viisi upeaa huvilaa ja restauroitu juhlatila Kartanon talli Kytäjärven edustalla. Uutta kartanoa suunnittelemaan on palkattu Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon voittanut Rainer Mahlamäki. Laakkosten johdolla Kytäjästä on muodostunut perinnettä kunnioittava, mutta rohkeasti moderni viiden tähden maaseutu.

Tällä hetkellä Kytäjän Kartano elää uutta kukoistustaan. Tule osaksi Kytäjän tarinaa!

Järjestä tilaisuus

Kytäjän Kartanon talli ja modernit luksushuvilat tarjoavat uniikin ympäristön tilaisuuksille intiimistä kokouksista uniikkiin hääjuhlaan.

Tutustu tiloihin

Majoitu Kytäjällä

Riittäisikö 300 neliötä? Kytäjän moderneissa luksushuviloissa suurempikin seurue majoittuu ylellisissä puitteissa.

Vuokraa luksushuvila

Asu Kytäjällä

Kunnallistekniikka, kyläkoulu ja henkeäsalpaavat järvinäkymät vain tunnin ajomatkan päässä Helsingistä? Tutustu Kytäjän tontteihin.

Muuta Kytäjälle